torstai 8. elokuuta 2013

Lisää tuunattavaa

  Olen kuullut joskus sellaista että miehet ostelevat vaimoilleen kukkia,hajuvesiä,koruja yms.No, olenpa niitä minäkin saanut ihan yllinkyllin.Jopa niin paljon että mies on siirtynyt huonekaluihin.Vanhoihin sellaisiin.Ja sehän minulle passaa.Kyllä ne miehet tietää mistä vaimot tykkää.

Tänään soitettiin kaupungista. "Olisi peilipöytä". Hinnan kuultuani "suostuin" ottamaan pöydän.
  


                                                                Huomaa kuvaajan valtava haba.
                                                      Oli muuten vaikea kuvata tätä ilman että oma pärstä näkyi kolmena.





                                                                                        Tiikkinen peilipöytä 30 e kirpparilta.





  




   Värihän tässä tulee vaihtumaan.Tiikki on sen verran kellastunutta että ei sovi makuuhuoneen muuhun kalustukseen.Makkariinhan tällainen tietysti laitetaan,mihinpä muualle.Vetimet menee myös vaihtoon ja jalat pitää myös vaihtaa.Pöytä on sen verran matala ettei normaali korkuisella tuolilla istuessa jalat mahdu pöydän alle.










































































                                                                                         Kylläpä siinä kelpaa emännän kaunistautua.


                                                                                            Eilisen sateen jälkeen löytyi aamulla
                                                                                            pihalta kauneuseliksiiriä.
                                                                                            En katsonut tarpeelliseksi   
                                                                                            tuhlata sitä naamaani :)










tiistai 6. elokuuta 2013

Maustehyllyn muodonmuutos


  Kävin kerran kierrätyskeskuksessa.No myönnetään, on siellä tullut käytyä useammin kuin kerran.No joka tapauksessa näin siellä silloin maustehyllyn.Pyörittelin sitä käsissäni,totesin hinnaksi 2,50 e.Tulin kuitenkin siihen tulokseen etten tarvi sitä ja laitoin takaisin hyllyyn.
Mies tuli iltapäivällä kotiin ja heilutteli käsissään sitä samaa maustehyllyä."Ostin sulle maustehyllyn!!!"
No niin, se oli sitten meille tarkoitettu.
Maustehylly on pyörinyt nurkissa ja kaapeissa, en tosiaankaan tiennyt mitä sillä tekisin.Kunnes näin jossain kuvan pikkuhyllystä jota oli tuunailtu tapetinpaloilla.
Niin sai maustehylly uuden elämän.




Alkuperäisessä asussaan.Älä anna kuvan hämätä,väri ei ollut noin kauniin ruskea vaan kellertävän kukertavan ruskea.Irroitin nurkkapalat ja helat,pientä korjausta ja sitten maalaamaan.
Yritin ensin pensselillä.Eihän siitä tullut muuta kuin hermot meni.Löytyi vajaa pullo valkoista suhua ja eikun sitä pintaan.Tietenkin se loppui kesken ja piti jatkaa mustalla. (kuulostaa hyvältä...)

Maalin kuivuttua yön yli päästiin kivaan hommaan eli tapetoimaan.Rohkenin käyttämään sini-hopeaa-lintutapettia, jota kerran löysin vajaan rullan kirpparilta.Tapetti on tosi kaunista.Jos joskus sillä jonkun pikkuseinän tapetoisi...





                      Muut palat ovat etupäässä omia jämiä,reunassa oleva harmaapohjainen on näytepalasta.
                      Tapetoinnin jälkeen nurkkapalat ja helat takaisin.Ja näistä kuvista huomaan nitoneeni
                      nurkat väärältä puolelta.





                                     Hyllyyn ei tullut mausteita vaan kaikennäköistä teippi- ja nauhatavaraa.





                               Ensin hylly oli apukeittiön välitilassa.Ihan kiva siinä,sopii hyvin muuhun roinaan.




                                                                          Roina rajattu kuvan vasemmalle puolelle.





                                                 Siirsin hyllyn kuitenkin yläkertaan ompelutilaan.Tuossa mulla on iso
                                                  toimistopöytä niin sopii väsäämään askarteluja.

                                                 En yhtään tykkää noista yläkerran aulan seinistä.Huutavat valkoista
                                                 maalia.Saavat nyt huutaa ihan rauhassa...







maanantai 5. elokuuta 2013

Remppaajan apupoika ei päässyt uimaan


Tässä keväällä "löysin" pari tuolia autotallista.Toisen tuunailin tuolloin käyttökuntoon.Heikommassa hapessa ollut tuoli sai monen lukijan sympatiat puolelleen.Ja koska tuoleja ei voi koskaan olla liikaa,kunnostin sitten sen heikommankin.Eipä siinä paljon työtä ollut;puuosa vaati kunnon liimauksen ja uudelleen ruuvauksen sekä jalkaosa maalin.Tuloksena rouhea ja erittäin tukeva tuoli.






   Puuosa on patinoitunut mukavasti.Tuoli on viettänyt muutaman talven ulkona ja hankkinut itselleen kivan värityksen.



Jakkara pääsi nyt apupojaksi pesuhuoneremonttiin.Eipähän tarvi pelätä että tuoli pettää alta.

Sehän natsaa niin hyvin tuohon sementtilattiaan.Eli remontissa ollaan edetty tämän verran.Hankalin vaihe alkaa olla ohi.Lattia on levytetty,lattialämmiyts asennettu ja ohut valu tehty päälle.Tasoitetta jäi onneksi,vielä kaipaa vähän jostain kohdin tasoittelua.




                 Seinät on myös levytetty uudestaan.Saunan puolen seinille ei tehdä mitään.

               Pääsemme tästä jatkamaan vähän mukavimmilla ja nopeasti (?) valmistuvilla vaiheilla.Pientä motivaatiota haettiin kokoamalla allaskalusteet jotka hankittiin neljä vuotta sitten.Emme edes muistaneet niiden ulkonäköä.No ihan kivat ne on vaikka kai ne on jo lääst siison ;)



                                               Pikkusen vilautetaan, ei ihan kaikkea vielä paljasteta.
                                               Laatatkin hankittiin silloin samaan aikaan.



                                                  Saapi nähdä, mitä näistä syntyy.
                                                  Valaisin on hakusessa.
                                                 On nimittäin laitettu niin talteen peilikaappiin
                                                  kuuluva valaisin-systeemi ettei löydetä sitä mistään.



                                                        Voidaanhan me jatkaa tällä roikkalampulla valaisemista.




Viikonloppuna aurinko helli täällä oikein kunnolla.Vietimmekin pari päivää tutussa Ärjän saaressa.
Sunnuntaiaamu oli aivan taivaallinen;aurinko lämmitti toden teolla jo yhdeksältä ja ranta oli vielä hiljainen.



                                  Meidän lisäksi saaressa yöpyi muutama muu venekunta.
                                 Puolen päivän jälkeen laskin rannoilta 43 venettä.


                                Majapaikka oli arkkitehti Eino Pitkäsen vuonna kirvesjapuukko suunnitelema.


 

                              Huonekorkeus oli otettu haltuun.Hyvä oli yöpyä.Voin suositella ainakin tätä ns.
                               lautamökkiä.Aikaisemmin olimme yöpyneet saman saaren hirsimökeissä.




                                                                    Maisemat oli upeat edelleen. 



                                                    Ja vesi oli niin lämmintä että minäkin uskaltauduin uimaan.
                                                    Olihan tuo hyvä ehtiä ennenkuin järvi jäätyy.




keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

mustavalkoista



   Olen monesti ihteni kans miettiny värejä.Ei muuten hassumpaa.Että seurustelee itsensä kanssa.
Mutta oikeasti olen pohtinut että miksi ihmiset ovat mieltyneet erillä tavalla väreihin?Miksi toisen lempiväri on toisen inhokki? Johtuuko se jotenkin aivojen rakenteesta vai kotikasvatuksesta?Tottuisiko siihen inhoväriin jos päivästä toiseen katselisi sitä joka huoneessa ja vaatteessa?Vaikuttaako mieltymyksiin muodissa olevat värit? Haluan selityksen.Olen aina ymmärtänyt asiat paremmin jos löytyy hyvä syy ja selitys.Näinhän sitä lapsillekin asioita selitetään...




                               Ei liene epäselvää että omia lempivärejäni ovat musta ja valkoinen.




                                                Harmaakin miellyttää kunhan pysytään maltillisissa rajoissa.




           











                                           Ruudut,raidat,tähdet ja pallot miellyttää myös.Kukat taasen ei. ???









                                                                     Tässä voisi jo nähdä kukkia.




                                                                                    Kulunut valkoinen on tosi suosikki.




                                                                                              Kuten kaikki muukin kulunut.

                                                           


                                                Tekstit taitaa olla jo niin lääst siison mutta ei välitetä siitä.











                                       Punainen on ihan kiva.Kuten muutkin vahvat värit.
                                                Niitäkin meiltä löytyy.
                                                Paitsi punaiseen tulee aina joulun jälkeen ähky.



                                                                        Mutta pastellit ei iske.Ja se inhoväri on lila.
                                                                          Eikö se ole jotenkin kuninkaallinen väri?? 
                                                                       
                                                                          Uusin ihastus on turkoosi.Ei minttu.



                                            Mutta ei mulle tämänkään mietinnän jälkeen selvinnyt tämä arvoitus. 
                                           
                                            Jatkamme pohdintaa ihan keskenämme.Minä ja minä.

                                            Edit. Siinä samalla voisin tehdä galluppia inhoväreistä.
                                           Mikä on sinun inhovärisi ?












  

maanantai 29. heinäkuuta 2013

DIY: Valaisin nro 2 + maitolasi




  Kesälomareissulta löysin siis toisen kangasvarjostimen tuunattavaksi.Tästäkin revin kankaan pois mutta jätin kuitenkin yläosaan sellaisen pienen karvahatun :) Kankaan irroituksen jälkeen paljastui myös että niinkuin ei kukaan, ei tämäkään varjostin ollut täydellinen.Muodot oli vähän vinksallaan ja muhkuroita siellä täällä.Ihan selvästi tyttö-varjostin...


  Ja mustalla suhulla mentiin nytkin.Karvahattu imi uskomattoman paljon suhua.Eli ei kannata alkaa mun suhauttelemaan vanhoja kuteita uuteen uskoon.Vararikko tulee.Saa nähdä annanko olla tuon karvahatun/ sukkanauhan tuossa. Ja paperililliä johtoon.Tähän ei ollut muuta lamppua kuin se 75 watin energialamppu mutta eihän tuo nyt niin tuntunutkaan häikäisevän.Kaikkeen vissiin tottuu...Vai mitä ne isot tytöt puhuu siitä tottumisesta...




                                        Ja yön yli nukuttuani revin sitten karvareunuksen pois.Kyllä se on nyt hyvä.








   Sitten siihen DIY-maitolasiin.
   Muutamissa blogeissa olen huomannut saman ongelman kuin meillä oli.Lasioven.
Sinällään lasiovi ei tietenkään ryttyile mutta kun siitä näkyy läpi ja jostain kumman syystä se työnnetään aina auki näpit lasissa.

Normaalit ihmiset ratkaisee tietysti tämän asian verholla mutta ei meillä.Melkein kuin uusi- blogissa Krisse käyttää juuri minulle sopivaa menetelmää.Eli valmistetaan itse maitolasia piimästä.Ennen en ole tätä vinkkiä nähnyt,liekö miten yleisesti tiedossa.Ja minulta pantattu kunnes Krisseltä tiedon sain.Krisse on muuten melekosta ahkera nainen,rempat ja tuunaukset valmistuu näpsästi ja jälki on hyvää :)

Eli homma on niin yksinkertainen kuin että telataan lasi piimällä.Annetaan kuivua.Avot.




Meillä tämä ovi on apukeittiön ja varaston välissä.Oven edestä kuljetaan myös saunaan joten näkösuoja oli paikallaan.Varastoon nimittäin pääsee ulkokautta kolmestakin ovesta.Ikinä ei tiennyt, kurkkiiko oven takana appiukko vai naapurin setä.Maallahan ei etuovia käytetä ;)

Hieman haasteellinen oli tämä kuvata kun on semmosessa kolossa mutta lasi näkyy kuitenkin.Lasista heijastuvat kuvaajan takana olevat kaapit ja pyykkiteline.Muu kaaos jää paitsioon,pesuhuoneremonttihan näköjään venyy ja venyy..


Tässä ovi kuvattuna pimeän varaston puolelta,apukeittiössä valot päällä.Eli kyllä nyt jää emännän sulot arvailujen varaan, ei siitä läpi näe :)

Mietin ennen telaamista että kummalta puolelta "maalaan".Piimä varmasti kuluisi ajan oloon rikki.Kunnes hokasin että ovessa on kaksi lasia ja oven voi avata ( sherlock). Siis tuon oven saa halki!
Vetelin piimän sinne väliin,annoin kuivua ja ovet takaisin yhteen.

Melkein kuin uusi!! Eikä muuten tarvi pestä enää joka päivä,ei näy p*skat mihinkään.

Että kiitosta vaan Krisse! :)