Uusia kuvakulmia -> unohdetut huonekalut

  Sain aina niin pirteältä ja elämänmyönteiseltä JuttaEmilialta blogista Projekti Verkaranta haasteen esitellä uusia kuvakulmia tai yksityiskohtia joita ei ole ennen nähty.Haaste on lähtöisin KOTILA-blogista, jossa siitä kerrotaan näin:

- Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.

- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).

- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.

- Have fun!

Kiitos JuttaEmilialle ja Riikalle mukavasta haasteesta.Keksinkin kuvata tähän haasteeseen unohdetut huonekalut.Ainakaan muistaakseni en näitä ole pahemmin vilautellut...

Ensimmäisenä kuviin tulee vanha lipasto vai-mikä-lienee-senkki.Pelastin sen synnyinkodistani vuosia sitten kylmästä aitasta jonne se oli sysätty viettämään eläkepäiviä.Lapsuudessani se oli eteisessä ja sisältä löytyi mm. c-kasetteja.Ovien sisäpuollta löytyy 70-luvun lapsille tyypillisesti harakanvarpailla kirjoitettuja totuuksia.Muutamat vokaalit olivat jääneet ostamatta...

                                     Koira on aikoinaan kotonani nakerrellut nurkasta palasen.Mitään koloja en ole
                                     paikkaillut,pöytälevyyn ja oviin vetäisin jotain vahaa tai petsiä,
                                     en enää muista,mitä.Vetimet myös olen vaihtanut.

                                     Lipasto on jäänyt ilman huomiota sijaintinsa takia.Raukka asustaa talomme
                                     pimeimmässä nurkassa jonne ei päivä juuri paista.Siellä ei myöskään tule
                                     paljon kuvailtua.Tarkkasilmäiset saattavat sen kuvien laadusta jopa huomata...

   Seuraavana kuviin saapuu tuoli, joka kyllä paistattelee päivää kaikkien silmien alla.Nappasin tuolin kierrätyksestä.Hinnaksi sanottiin 5 e, kun vaatii kuulemma niin paljon työtä.Ajattelin heti että en tee tuolille mitään.Se on hyvä juuri noin.Ihan sävy sävyyn mustavalkoisen lattian kanssa.

Syy, miksi tuolia ei ole näkynyt kuvissa, on rajattu kuvien ulkopuolelle.Nimittäin kodinhoitohuoneessa vallitseva kaaos.TADAA, kylppäriremontti on sattuneista syistä edelleen kesken ja kaikki p***a rönöttää tuossa huoneessa.Koita tuoli-parka kestää, mamma pistää kohta tuulemaan.... ;)

   Lopuksi kiipeämme yläkertaan.Ostin keväällä,TADAA, kierrätyksestä nojatuolin.Hinnaksi sanottiin 5 e, kun vaatii kuulemma niin paljon työtä....Tuoli oli likainen.Aika likainen.Siis tosi likainen.
Mutta huomasin heti että kangas on pestävää matskua ja Ariel-pesun jälkeen tuolista tuli kuin uusi.No,ei nyt ihan uusi mutta melkein.Eikä siinä mikään kova työ ollut.

                                                Ja jotta kaupat olisivat täydelliset, tuoleja oli kaksi.Otin molemmat.

    Tuolit sopivat hyvin yhteen yläkerran sohvan kanssa.Tämän sohvan sain jo aiemmin ilmaiseksi, olisi mennyt kaatopaikalle tarpeettomana.Verhoilin sen uudelleen ja taas kelpaa.

    Hiljaa mielessäni olen suunnitellut pintaremonttia tähän yläkerran aulaan. Lapsen kakan väriset seinät eivät enää silmää hivele ja jotain tarttis tehdä.Jatkan hiljaista suunnittelua.Tosi hiljaista...

 Ja nyt on päässäkin sen verran hiljaista että en jaa haastetta eteenpäin.Mielissäni olen, jos joku sen tästä nappaa ja mua vielä siitä hyvästä kiittelee  :)

Lähden tästä pimeään tynnyrisaunaan pesemään ulkoisen habitukseni.Sisäpuolellekin pitäisi vissiin jotain tehdä.