keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

mustavalkoista



   Olen monesti ihteni kans miettiny värejä.Ei muuten hassumpaa.Että seurustelee itsensä kanssa.
Mutta oikeasti olen pohtinut että miksi ihmiset ovat mieltyneet erillä tavalla väreihin?Miksi toisen lempiväri on toisen inhokki? Johtuuko se jotenkin aivojen rakenteesta vai kotikasvatuksesta?Tottuisiko siihen inhoväriin jos päivästä toiseen katselisi sitä joka huoneessa ja vaatteessa?Vaikuttaako mieltymyksiin muodissa olevat värit? Haluan selityksen.Olen aina ymmärtänyt asiat paremmin jos löytyy hyvä syy ja selitys.Näinhän sitä lapsillekin asioita selitetään...




                               Ei liene epäselvää että omia lempivärejäni ovat musta ja valkoinen.




                                                Harmaakin miellyttää kunhan pysytään maltillisissa rajoissa.




           











                                           Ruudut,raidat,tähdet ja pallot miellyttää myös.Kukat taasen ei. ???









                                                                     Tässä voisi jo nähdä kukkia.




                                                                                    Kulunut valkoinen on tosi suosikki.




                                                                                              Kuten kaikki muukin kulunut.

                                                           


                                                Tekstit taitaa olla jo niin lääst siison mutta ei välitetä siitä.











                                       Punainen on ihan kiva.Kuten muutkin vahvat värit.
                                                Niitäkin meiltä löytyy.
                                                Paitsi punaiseen tulee aina joulun jälkeen ähky.



                                                                        Mutta pastellit ei iske.Ja se inhoväri on lila.
                                                                          Eikö se ole jotenkin kuninkaallinen väri?? 
                                                                       
                                                                          Uusin ihastus on turkoosi.Ei minttu.



                                            Mutta ei mulle tämänkään mietinnän jälkeen selvinnyt tämä arvoitus. 
                                           
                                            Jatkamme pohdintaa ihan keskenämme.Minä ja minä.

                                            Edit. Siinä samalla voisin tehdä galluppia inhoväreistä.
                                           Mikä on sinun inhovärisi ?












  

36 kommenttia:

  1. Kyllä kuule jos tänkin asian tietäis ni mitähän kaikkee sitä maailmasta tietäiskään ;D Henkimaailman mysteerejä, otaksun.
    Mulla samat suosikit, m ja v. Ei kai sitä huomaa? ;) Yllärivärinä ja uutena lempparina nostaa päätään sinappi ja okrankeltainen (vai onks ne sama asia). Ruskea on ollut jo jonkun aikaa in. Sellainen oikean värinen ruskea, lakatun vanhan kaapin värinen tai konjakki. Et tälviisii meillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei huomaa,kiva kun paljastit ;)
      Ruskea unohtui mullakin mainita.On suosikkilistalla ollut mutta nyt poistumassa päin.Just semmonen tummanruskea,pähkinä.
      Keltaista tässä maistelin,ei ollu mun.Paitsi vaatteissa nyt kesällä tykkään mutta en kodissa.Mutta sun kotiin passaa just nuo murretut värit mitkä kerroit.
      Mun lempparit näkyy enemmän olevan voimakkaat värit.

      Poista
  2. Voi sitä joskus ittensäkin kanssa riidellä.....tai tulla mielipide-eroja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä voi.Tätä voisi kutsua vaikka hetken mielijohteeksi.Että ostaisin alesta hempeän vaaleanpunaisen takin itselleni.Enkä pitäisi sitä kertaakaan.Kun en siitä tykännyt enkä kuunnellut järkeni ääntä :)

      Poista
  3. Mun mielestä itsensä kanssa keskustellessa on parasta, ettei tarvii odotella suunvuoroa ;)

    Joo on se ihmeellistä mistä noi tulee...
    Juuri viime viikolla mietittiin Tyynelässä ystäväni kanssa, että mistä tulee pienille tytöille pinkki, lila ja glitteri.
    Hänen 4v prinsessa kuulusteli meiltä lempivärejä. Ja äitinsä ei todella välitä noista samoista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin :) Taannoin eräs viisas ihminen opetti että tärkeintä on tulla toimeen ihtensä kanssa.Sen tyypin seurassahan sitä eniten tulee notkuttua.

      Moni varmaan sanoisi että mainokset vaikuttaa.Mutta ei kaikki tytöt tykkää pinkistä ja glitteristä.Toiset taas ihan hulluna.Oma 4-vuotiaani rakastaa kaikkea pinkkiä,hörsylöitä ja kimaltavaa.Äidinmaidosta se ei ainakaan ole tätä piirrettä imenyt...Minä yritän häntä pukea värikkäillä printtipaidoilla,tytön mielestä ne on rumia ja poikien vaatteita :D Toiseksi nuorin tyttö taasen ei suostunut mekkoa päällensä laittamaan.Saatikka pukeutumaan pinkkiin.
      On se ihmeellistä...

      Poista
  4. Hankalia asioita pohdit..ja mielenkiintoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä aina tulee kaikkea mietittyä :D
      Tässä joku aika sitten yritin ihan väkisin tykätä keltaisesta sisustuksessa mutta ei siitä mitään tullut.
      Vaatteissa se keltsi kyllä menee,ainakin nyt kesällä.Kumma juttu...
      En muistanu laittaa loppuun et mikä on ihmisten inhoväri.Olisi kiva galluppi.taidan editoida vielä :)

      Poista
  5. En osaa nimetä inhoväriä, mutta vähän samoilla linjoilla mennään kanssasi. Kukat huonekauluissa ei ole minun juttu, eikä pastellivärit...ainakaan tällä hetkellä...eikä vielä tähän ikään ollut, mutta tiedä häntä, josko vielä joskus...:Kaikki vanha ja kulunut on IHANAA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä lie niissä kukissa kun oikeista kukista kyllä tykkään :)Kukkatapetteja olen tässä ihastellut,niitä on tosi kauniita mutta en uskaltaisi tapetoida kukkakuosilla.Kai se on liian levoton mulle.
      Kukkaverhot on kauheinta mitä olen kodissani kokeillut :D

      Poista
  6. Mä kun olen ite vanha ja kulunut niin se taitaa tarkoittaa sitä että lapseks tässä tullaan taas :D
    Ainakin kukat ja hempeet ja hörsöntörsöt uppoo kun kivi lampeen - mutta liika on liikaa, on se sitten mitä tahansa! Just yks Lillassa vieraillut sanoi että eihän sulla täällä tota pinkkiä niin kauheesti olekaan - ja yritti reppana sitten pehmitellä, että en mä millään pahalla :)

    Vaalea puu ei uppoa yhtään. Eikä vihreä. Eikä ruutu. Eikä raita. Patsi joskus jossain vähäsen ja pehmeesti - ja kaksosen varsinkin on kuule helppo keskustella itsensä kanssa, osaa olla niin erimieltä....joku toinen puoli nytkin yrittää väittää, että sää tykkäät mustasta kuitenkin ja toinen että niin silloin joskus...

    Mä taidankin lähteä kaupoille :)
    Jos löytyis jotain pellavaista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kuulemma käy, mun 4-vuotias juuri mua asiasta valisti.Mummu oli kuulemma kertonut et lapseksi tullaan uudestaan mummouden jälkeen :D
      Katotaan nyt sitten että onko mullakin kukkaa ja hempeetä joskus 5-10 vuoden jälkeen 8)

      Mulla menee vaalea puu jos se on oikeaa puuta.Pyökkilaminaatti on aika paha...ja yleensäkin pyökki.
      Vihreä on kans out.Joskus nuorena mulla oli vihreä kausi.Kaikki piti olla vihreää.Taisi mennä överiksi...
      Mä taidan olla aika suoraviivainen ja mustavalkoinen ihminen kun kaikki koukeroinen tuntuu liian vaikealta ja vieraalta :D Mieluummin neliskanttinen kuin kaareva.

      Lykkyä ostoksille! Pellava on ihanaa.

      Poista
  7. Olen tosi kausi-ihminen näiden värien kanssa, välillä on pakko pitää taukoa väreistä ja välillä niitä sitten taas on enemmänkin. Joulu on punaisen aikaa, mutta muuten meillä on murrettuja ja pastellivärejä. Minulla ainakin tyyli on pehmentynyt iän myötä (ehkä myös järki ja kaikki muukin ;-D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Pehmeys ei ole pahasta!

      Ilman muuta kausittain menee joidenkin värien kanssa vaikka ne vakkarit pysyy.Luulen ettei tuo minunkaan turkoosi/sininen kauan kestä :)
      Mun työ on luonteeltaan aika levotonta niin olen ajatellut etten siksi jaksa kotona katsella hirveän levotonta ja värikästä meininkiä.Tulee aisteille ihan liikaa käsiteltävää.

      Poista
  8. Kausiluontoista on värisuosikit ja inhokit kyllä täälläkin. Musta, valkoinen ja ruskea on näyttänyt pysyvän pisimpään, ja tulleen kotiin useammin kuin muut. Kirkkaat värit on mukavia toisinaan, mutta niihin kyllästyn helposti. Inhokki taitaa kuitenkin olla tummanvihreä ja myöskin lila. Sellainen tummanlila - yök!

    Mutta juuri nyt taitaa olla suosikkilistalla yllämainittujen lisäksi mustikansininen, keltainen ja kirkas punainen (mistäköhän sekin on tullut taas pitkästä aikaa suosikiksi?). Mukava postaus, ja kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sininen on myös salakavalasti hiipinyt mun suosikkilistalle turkoosin kamuna.En ole koskaan tykännyt sinisestä joten luulen ettei suhteella ole tulevaisuutta :)

      Musta, valkoinen ja ruskea on ne meidänkin perusvärit.Plus harmaa.Testasin muuten kerran tätä miehelläni.Kysyin et jos sun pitäs jollekin kertoa mitä värejä meillä on niin mitä sanosit.Ja kyllä se nämä samat sanoi :)

      Tummanlila ja -vihreä,en tykkää.Kuten myös viininpunainen.Vaaleansinistäkään ei löydy.

      Kiitos kivasta kommentista :)

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalpea ja vaalea olen minäkin talvella ja eipä ole koskaan ollut lilaa vaatetta.Eikä myöskään pastellisävyjä.Tuntuu et ne vie viimeisenkin värin kasvoilta.

      Kiitos vaan, kuvat nyt ei olleet parhaimmasta päästä.Kovin on ollut nyt synkkää ja sateista :/

      Poista
  10. Voi kääk, luin niin väärin sun kysymyksen ;) Siis inhokki värithän ne oli, hih! Joo samoilla linjoilla ollaan, lilat ei ehkä nappaa eikä oikean hempeät vaaleanpunaisetkaan aina :)

    VastaaPoista
  11. Inhokkiväri.. Piti oikein alkaa miettimään. Sininen oli joskus lempivärini ja kaikki mahdollinenhan silloin oli sinistä. Jos ei ollut niin maalattiin. Nyt en kertakaikkiaan siedä sitä missään itsellä. Muiden sisustukseen se sopii ja vaatteisiinkin kivasti, mutta olen saanut siitä ähkyn.
    Minun suosikkivärini ovat valkoinen, musta, harmaa ja kaikki violetin/luumun sävyt. Toisen inhokki toisen lemmikki ;D
    Ehkä saan joskus ähkyn näistäkin.
    Mutta hei, nyt keksin! Ehdoton inhokkivärini on sellainen tietty puun väri. Sellainen vanhanaikainen, kellertävä.. Hyi olkoon että se on ruma. :D Joudun sitä sietämään tässä talossamme johon muutimme vuosi sitten, eikä remppaa ole vielä tehty eteiseen eikä saunaan/kylppäriin/pukeutumistiloihin.. Joudun varmasti vääntämään miehen kanssa kättä asiasta kun remontin aika tulee, mies kun taas pitää siitä väristä... (mokoman maku on muutenkin niin kummallinen....) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Johanna!
      Tutulta kuulostaa tuo väriin kyllästyminen.Ihan noin fanaattinen en ollut aikoinani vihreän kanssa mutta melkein :)Nytpä en sitä myöskään halua katsella,keväällä kyllä limen vihreää vähän näkyi mutta siihen se jäi.
      Kurkin vähän blogiisi että näkyykö violetteja kuvia :) Veikkaan kyllä että syksyn tullen violetin ja luumun sävyt alkaa näkymään lehdissä ja blogeissa :)
      Ja näin heti silmissäni sen kellastuneen mäntypaneelin :D Kannustan kädenvääntöön :D
      Kiitos mukavasta kommentista!

      Poista
  12. mieki just täsä värejä mietin.. onko valkoinen väri ...kun se on valkoinen...mie en tiijä onko mulla inhokkiväriä, se riippuu hirveen paljon esineestä ittestä, mutta kylläpä se vain munki koti on enimmäkseen mv... männynkeltainenpuu on kyllä aika paha ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jollekin toiselle tuolla jo kommentoin että minun työ on aika levotonta niin en jaksa kotona katsella levotonta sekamelskaa :D Antaa näköaistin levätä välillä.
      Ja sitä kellastunutta mäntypaneelia Suomesta löytyy varmasti yllinkyllin :D

      Poista
  13. Nykyiset inhokit on joskus muinoin ollut suosikkeja :D Ehkä tullut yliannostus. Mieli voi muuttua, mutta nyt justiinsa en halua kotiin violettia, oranssia enkä mitään muutakaan räväkkää. Sininen kausi on ollut niin voimakkaana etten usko sen ikinä enää palaavan torppaan. Ja koivun väriset lastulevyjutskat ei ole mieleisiä vaikka ne onkin hailakoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se tuntuu käyvän että yliannostus tässäkin asiassa on pahasta :) Sinistä kautta mulla ei ole ollut koskaan.Kirppareita ja kierrätyskeskuksia paljon kolunneena voin sanoa että käytettyjä sinisiä sohvia riittää :D
      Koivun tai pyökin väriset halvat kalusteet; ei kiitos :)

      Poista
  14. Mun inhokkiväri on vaaleanpunainen. En vaan tykkää. Uhosin raskausaikana, että neidille ei sitten yhtään ainoaa vaaleanpunaista vaatetta hankita. Joopa joo, nyt neiti 4v ei muuhun pukeutuisikaan kuin pinkkiin ja vaaleanpunaiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eikös ole kumma että pikkutytöt yleensä tykkää pinkistä vaikka äidit ei.En kyllä hirveen tarkkaan muista mutta luulisin etten ollut penskana vaaleanpunaisen perään :)
      Olen muuten tavannut naisen joka tuli raskausaikana pahoinvoivaksi jostain väristä,olikohan se vaaleanvihreä tai turkoosi :) Kyllä mullakin viimeisen raskauden aikana jotkut värit ällötti :D
      Meidän 4 vee fanittaa myös samoja värejä+ glitteriä ja hörsylöitä :)

      Poista
  15. Kiva postaus!Musta ja valkoinen toimii aina ja harmaastakin tykkään tosi paljon. Inhokkiväri on oranssi, en usko että sitä tullaan ikinäkoskaan meilllä tai mulla näkemään. Samoin pastellit ei oikein iske.
    Nyt oon ihastunut taas ruskeaan, sitä laitan syksyksi!
    Ja teksteistä mäkin tykkään aina ja vaan, oli muodissa tai ei!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssi on kyllä vaikea väri.Btw vieläkö sulla on eteisessä se keltainen seinä joka olikin vähän oranssi ?
      Eipä ole oranssia mullakaan kuin ihan jotain pikku pilkkuja ja vaatteissa ei varmaan missään.Joskus maailmassa terrakotta oli suurinta huutoa,meilläkin sitä oli,nyt en tykkää yhtään.
      Ruskea on kiva perusväri.Paitsi se männynkeltainenruskea :)

      Teksteissä mä ensin tykkäsin kaunosta, nyt se on enempi pölkkykirjainta :D

      Poista
    2. No onhan se, edelleen! Onneks on niin piilossa koko seinä, ois se jo uusiks maalattu jos ois näkyvämpi paikka. Kiukuttaa ja ärsyttää vieläki se maalinsekottaja, enää koskaa ei mies lähe yksinään maalikauppaan prkle!!:D

      Poista
  16. Vaaleanpunainen ja vaaleansininen, ne vauva-värit, ne on vaan jotain kaikkein hirveintä ikinä. Mustaa, harmaata ja valkoista en miellä väreiksi ollenkaan. Vihreä on aina lemppari, uusia kausisuosikkeja turkoosi ja oranssi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri edellisen kanssa tuossa pohdittiin oranssia.Se on minusta vaikea väri vaikka en sitä mitenkään inhoa.Vihreään mulla on tullut totaalinen ähky.Ja turkoosia en osaa käyttää ollenkaan.Olisipa mielnkiintoista nähdä kuvia kodistasi että kuinka käytät noita värejä :) Vaikka kyllä niitä syksyn tullen taas alkaa lehdissäkin näkymään :)
      Meidän ainokainen poikaraukka joutui varmaan käyttämään punaisia vaatteita pienenä kun en tykännyt sinisestä :)
      Ja hei,kiitos kun kommentoit, kuka sitten lienetkään! :)

      Poista
  17. Tasan neljähän näitä inhokkivärejä tältä suunnalta löytyy: sinapinkeltainen, armeijanvihreä, oikein kirkas violettin vivahtava 'Barbie-pinkki' ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä violetti. Joskus maailmanaikaan vihasin harmaata yli kaiken pitäen sitä jotenkin masentavana värinä. Jotenkin vaikea tuota on nyt enää tajuta, kun harmaa komeilee suosikkivärien listalla jo korkealla jakaen kunnian valkoisen, mustan, ruskean, keltaisen, persikan, oranssin ja punaisen kanssa (lämpimät sävyt on vaan just niin mua.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inholistasi voisi olla myös minun.Paitsi että tuolta sun suosikkilistalta persikka liityisi myös joukkoon.
      Kultaisella 80-luvulla persikka oli todellakin in ja minäkin siitä jotenkin tykkäsin.Pakko oli tykätä kun sitä oli joka paikassa.Nyt juuri kun teemme kylppäriremppaa ja revittiin persikkaiset seinät ja lattiat pois,saa persikka ykkössijan lilan rinnalla mun inholistalla :) Enhän minä koko persikkaa muistanutkaan...

      Lämpimät sävyt tuntuu olevan pohjolan kansan suosikkeja :)

      Poista

Kiitos kommentista, jokaiseen vastataan :)